Advenin keskusvalvomossa pelataan aina varman päälle

Valvomoesimies Sami Naukkarinen on vastikään siirtynyt valvomon päivystäjän roolista valvomon esimieheksi. Naukkarinen aloitti yhtiössä 20 vuotta sitten ja on näiden vuosien ajan huolehtinut valvomojärjestelmien ylläpidosta sekä toiminut valvomoesimiehen apuna.

- Ensin tuurasin valvomossa loma-aikoina ja pikkuhiljaa homma tuli tutuksi. Sittemmin työnkuvani on muuttunut paljon, Sami Naukkarinen hymyilee.

Valvomoesimiehen on pidettävä koko paletti kasassa yhdessä valvomopäällikön kanssa. Tehtävään kuuluu mm. päivystyslistojen sekä ohjeistusten ja materiaalien laatimista. Naukkarisen mukaan parasta hänen työssään on kuitenkin tehtävien monipuolisuus.

- Välillä sitä tulee toimittua monitoimimiehenä. Viikoittain tulee vastaan uusia asioita ja uuden oppiminen pitää työn kiinnostavana. Toki paljon rutiinihommiakin on, esimerkiksi raporttien laatimista, mutta tietoa analysoidessa oppii paljon.

Uusien laitosten järjestelmiin perehdytään tarkasti

Kun uusi laitos otetaan käyttöön, se edellyttää toimenpiteitä myös Vantaan keskusvalvomossa.

- Luomme yhteyden uuteen laitokseen, teemme testejä ja laadimme laitoksen valvontaan liittyvät tarkat ohjeistukset.

Valvomon henkilökunnan käsitys laitoksesta ei kuitenkaan ole pelkän valvontanäkymän varassa. Uutta laitosta käyttöönotettaessa myös valvomon henkilökunta tutustuu järjestelmään paikan päällä.

- Ilman paikan päällä tapahtuvaa koulutusta uuteen järjestelmään perehtyminen jäisi pintapuoliseksi. Valvomon tukena on aina myös paikallinen laitoskäyttäjä, joka tuntee laitoksen kuin omat taskunsa, joten häneltä saa usein parhaan tiedon, Naukkarinen tietää.

Kokenut valvoja lukee ja tulkitsee järjestelmiä taidokkaasti

Valvomon päivystäjän työ on selkeää: tärkeintä on pitää asiakkaan energiatuotanto käynnissä, mahdollisimman turvallisesti ja kustannustehokkaasti.

Työ valvomossa on Sami Naukkarisen mukaan myös kiitollista hommaa. Ongelmatilanteiden selvittäminen tuottaa onnistumisen tunteita. Kokemuksen karttuessa tilanteen merkkejä ja hälytyksiä oppii tulkitsemaan herkästi, ja mahdollisten ongelmatilanteiden kehittymistä osaa ennakoida jo hyvissä ajoin.

- Vaikka mahdollinen, kehitteillä oleva hälytys ei vaikuttaisi vaaralliselta tai häiriötä aiheuttavalta, se on aina hienoa pystyä ennaltaehkäisemään. Joka kerralla sillä säästää kustannuksia tai ehkäisee laiterikkoja, Naukkarinen muistuttaa.

Valvontatyössä on aina pelattava varman päälle

Valvontatyössä on parasta ottaa varman päälle, sillä hälytyksiin voi aina liittyä henkilöturvallisuuteen tai ympäristöön kohdistuvia riskejä.

”Järjestelmien herkkyydestä johtuen valvomoon tulee myös vääriä hälytyksiä”, mutta kriittisiä hälytyksiä, joihin reagoidaan aina välittömästi. Tarvittaessa laitokseen lähetetään teknikko paikan päälle tarkistamaan tai selvittämään tilannetta.

Esimerkiksi vesikaivojen ylivuotohälyttimien aktivoituessa tilanne on aina tarkistettava, ja useimmiten myös lähetämme asiantuntijan tarkistamaan tilanteen myös paikan päällä.

- Ylivuodon lisäksi saattaa olla kyse harmittomammasta asiasta kuten vioittuneesta anturista, mutta emme voi jättää mitään sattuman varaan, Naukkarinen painottaa.

 

Jaa